III Rauhan Symposiumin aloitussanat

12.8.2021
Presidentti Tarja Halonen
Uudenkaupungin Rauhan Symposium 2021

Rauha, laaja turvallisuus

Hienoa olla täällä teidän kanssanne tänään

Tällainen monipuolinen ja monitieteellinen tulokulma on erinomainen lähtökohta keskustella rauhasta. Kun puhutaan konfliktista ja rauhasta, harvat asiat ovat täysin mustavalkoisia.

Tänä vuonna 300 vuotta sitten solmittu ison vihan päättänyt Uudenkaupunginrauha muistuttaa meitä siitä, kuinka konfliktit ovat monivaikutteisia. Hybridisana on uusi, mutta vaikutukset ovat samanlaisia. Tämä rauha on esimerkki kammottavan ajanjakson päättymisestä – miehityksen julmuudet kohdistuivat sotajoukkojen lisäksi erityisesti siviiliväestöön. Ja sama tilanne näyttää olevan nyt Lähi-idässä ja Afganistanissa. Haluan sanoa tukeni ulkoministeri Haavistolle vaarassa olevien yhteistyökumppaneiden auttamisessa.

Yleensä vasta jälkeenpäin, joskus vuosikymmenten päästä onnistumme ymmärtämään erilaisten asioiden vaikutuksen tapahtumien kulkuun. Konfliktit ovat nykyisin vielä ehkä aikaisempaa monimutkaisempia – ja siksi olemmekin oppineet katsomaan asioita laajemmasta perspektiivistä.

Nelson Mandela jo totesi aikoinaan, että ”rauha ei ole vain konfliktin puuttumista vaan se edellyttää sellaisen ympäristön luomista, jossa kaikki voivat kukoistaa rodusta, väristä, uskonnosta, sukupuolesta, luokasta, kasteista tai muista sosiaalisista eroavaisuuksista riippumatta.”

Samalla tavoin turvallisuus on jotain muutakin kuin vain asevaraista turvallisuutta. Turvallisuutta pitää ajatella laajasti: sotilaalliset uhat eivät ole edelleenkään merkityksettömiä, mutta valtion ja ihmisten turvallisuuteen vaikuttavia uhkia on paljon enemmän.

Turvallisuuteen vaikuttaa laaja kirjo asioita: ilmastonmuutos, pandemiat, ihmisoikeuksien puuttuminen, oikeusvaltioperiaatteen rapautuminen ja ruokaturvan heikkeneminen. Erilaisten luonnon katastrofien seuraukset ovat kaikki otollisia kasvualustoja erilaisille konfliktille.

Samalla tavoin konfliktien ehkäisy vaatii kokonaisvaltaista puuttumista sen juurisyihin. Oikeanlainen tulkinta konfliktiin johtaneista syistä antaa myös paremman historian tulkinnan ja voi heikentää koston kierrettä.

Nämä moninaiset, turvallisuuteen ja hyvän elämän tulevaisuuteen vaikuttavat tekijät ovatkin kestävän kehityksen keskiössä. Niin kuin kaikki tiedämme, kestävän kehityksen kautta pyrimme takaamaan tulevaisuuden sukupolville vähintään yhtä hyvät lähtökohdat elämään kuin meillä on ollut.

Kestävämpi tulevaisuus on myös tulevaisuus, jossa riskit konflikteihin ovat pienempiä. Ei ole kunnollista rauhaa ilman kestävää kehitystä, eikä ole kestävää kehitystä ilman rauhaa.

YK:n Kestävän kehityksen 17 tavoitetta hyväksyttiin vuonna 2015 ja aikaraja näiden erittäin tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi asetettiin vuoteen 2030. Kaikki YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet tavoitteiden saavuttamiseen.

Tämä yhteisymmärrys kestävän kehityksen tavoitteista ja niiden tärkeydestä on hyvä pohja kestävämpään tulevaisuuden sekä globaalin rauhan rakentamiseen.

Olen ollut mukana tekemässä sekä vuosituhattavoitteita että kestävän kehityksen tavoitteita YK:ssa ja Suomessa samoin kuin kehittämässä globalisaatiota inhimillisempään suuntaan. Ja nyt olen toista kautta YK:n

pääsihteeri António Guterresin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavassa paneelissa.

Nykyisin ymmärretään aikaisempaa paremmin, että kestävän kehityksen eri osa-alueet, taloudellinen kasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ympäristö nivoutuvat erottamattomasti yhteen. Mitään näistä kolmesta osa-alueesta ei voida jättää huomiotta, eikä niitä edistetä erillisinä osina. Ne eivät kilpaile keskenään, vaan päinvastoin ne tukevat toinen toisiaan.

Rakentaaksemme rauhaa, meidän on rakennettava kestäviä, tasa-arvoisia ja oikeudenmukaisia yhteiskuntia.

Tasa-arvo, naiset, rauha ja turvallisuus

Ihmisten välinen tasa-arvo on demokraattisen yhteiskunnan pohja. Kestävän kehityksen tavoite 5: sukupuolten välinen tasa-arvo on tutkimusten mukaan kaikkein varmimpia rauhaa ennustavia muuttujia: mitä tasa-arvoisempi yhteiskunta on, sitä todennäköisemmin yhteiskunta on myös rauhanomainen. Tasa-arvon edistämisellä voidaan siis myös edistää rauhanomaisempia yhteiskuntia.

YK:n tutkimuksen mukaan naisten osallistuminen rauhanneuvotteluihin lisää rauhan laatua ja kestävyyttä.

Silti naisten todellinen osallistuminen rauhanprosesseihin ei ole juuri kasvanut. Vuosien 1992 ja 2018 välillä suurissa rauhanprosesseissa naisia oli 13 prosenttia rauhanneuvottelijoista, 3 prosenttia sovittelijoista ja vain 4 prosenttia allekirjoittajista. Tämä siis siitäkin huolimatta, että tutkimukset osoittavat tämän johtavan todennäköisemmin kestämättömään rauhaan.

Sotaherrat eli warlords ovat todennäköisesti aseryhmien johdossa, minkä vuoksi heidän kanssaan käytävät neuvottelut aselevon aikaansaamiseksi ovat edelleen tarpeellisia. Kestävän rauhan luomiseen tarvitaan kuitenkin laajempi kasvupohja.

Konflikteissa tapahtuva väkivalta voi heijastella yhteiskunnassa jo tapahtuvaa väkivaltaa ja naisten asemaa, joka konfliktissa eskaloituu. Samoin konfliktin loppuessa naisiin kohdistuva väkivalta saattaa jatkua edelleen esimerkiksi parisuhdeväkivaltana.

Naisten asema on huomioitava kaikissa konfliktin vaiheissa, mukaan lukien rauhan jälleenrakennuksessa. Konfliktin loputtua on huomioitava muun muassa miten lainsäädäntö uudistetaan, miten palautetaan luottamus turvallisuussektoriin, minkälaisiin kehitysprojekteihin käytetään rahaa ja ovatko naiset mukana hallinnossa ja turvallisuussektorin toiminnassa kuten poliisivoimissa.

Lopetus

Usein rauhanrakentaminen on hyvin pitkäjänteistä työtä, jonka tuloksia voi tarkastella vasta vuosikymmenten päästä. Siis esimerkiksi tasa-arvon, ilmaston, terveyden, lasten oikeuksien, seksuaali- ja lisääntymisterveyden tai biodiversiteetin eteen tehtävä työ on hidasta eikä aina tuota nopeita voittoja. Tällaisen työn palkinto on kuitenkin mittaamattoman arvokasta: Se on rauhanomaisempi ja oikeudenmukaisempi maailma meille kaikille.

Rauhaa rakennetaan monella tasolla ja sitä prosessia edesautetaan yhteiskunnan sisäisellä ja yhteiskuntien välisillä vuoropuheluilla. Tällaiset tapahtumat ovat yksi esimerkki keskustelukanavista.

Oikein antoisaa III Rauhan Symposiumin viettoa kaikille. Rauha on iloinen asia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *